Teatteri
Teatteri on hyvä tapa rentoutua ja päästä välillä irti
arjesta. Se olisikin nykyään monelle huomattavasti parempi kuin tv tai
älypuhelin. Joten seuraavalla kerralla kun tarvitset viihdettä niin
suuntaa teatteriin, katso lisää teatterimatka.fi/paakaupunkiseutu/
jos asut Helsingissä tai sitten jos asuinpaikkasi on Turku niin teatterimatka.fi/turku/.
Draama on erityinen fiktioformaatti, jota esiintyy suorituskyvyssä. Termi tulee kreikan sana, joka tarkoittaa "toimintaa", joka on peräisin vertauksesta d???, dráo, "tekemään" tai "toimimaan". Teatterin teatterin esitys, jota näyttelijät esittävät yleisön edessä, edellyttävät yhteistoiminnallisia tuotantotapoja ja yhteistä vastaanottotapaa. Erilaisten tekstien rakenne, toisin kuin muut kirjallisuuden muodot, vaikuttaa suoraan tämän yhteistyön tuottamiseen ja kollektiiviseen vastaanottoon
. Sophoclesin varhainen moderni tragedia Hamlet (1601) ja klassinen athinis-tragedia Oedipus Rex (s. 429 BCE) ovat draaman taiteen mestariteoksia.
Nykyaikainen esimerkki on Long Day's Eugene O'Neill (1956). Yleisesti ottaen runouden poikkileikkauksena dramaattinen tila on ollut ristiriidassa eeppisten ja lyyristen tilojen kanssa siitä lähtien, kun Aristoteleen poetiikka (s. 335 eaa) on aikaisinta draamataarista teosta. [49] Käyttämällä "draamaa" suppeassa mielessä tietyntyyppisen pelityypin osoittamiseksi on peräisin 1800-luvulta. Draama tässä mielessä tarkoittaa peliä, joka ei ole komedia eikä tragedia - esimerkiksi Zolan Thérèse Raquin (1873) tai Tshekovin Ivanov (1887). Muinaisessa Kreikassa sana draama sisälsi kuitenkin kaikki teatteriesitykset, traagiset, koomiset tai mitä tahansa.
Draamaa ja muuta teatteri ohjelmistoa voit tutkailla Tampereen seudulla teatterimatka.fi/tampere/.
Jos taas asut Kouvolassa niin kannattaa katsoa teatterimatka.fi/kouvola/.
Draamaa yhdistetään usein musiikin ja tanssin kanssa: oopperan draamaa yleensä lauletaan; musikaalit sisältävät yleensä sekä puhutun vuoropuhelun että kappaleet; ja joidenkin draamamuotoilla on satunnaista musiikkia tai musiikillista säestystä, joka korostaa vuoropuhelua (melodraamaa ja esimerkiksi japanilaista No).
Tietyissä historian aikakausissa (antiikin roomalainen ja moderni romanttinen) jotkut draamat on kirjoitettu luettavaksi pikemminkin kuin suoritetuksi.
Improvisaatiossa draama ei esitä esityksen hetkeä; esittäjät tekevät dramaattisen käsikirjoituksen spontaanisti ennen yleisöä.
|
|