Plastiikkakirurgiaa

Lihavuusleikkauksia on Suomessa tehty jo runsaan kymmenen vuoden ajan ja viime vuosina leikkausm��r� on ollut noin 1000 vuodessa, joista valtaosa tehd��n julkisissa sairaaloissa. Luku on alle puolet muiden Pohjoismaiden m��rist�. Kohderyhm�� leikkauksille kyll� riitt��. Vaikeasta tai v�hint��nkin sairaalloisesta lihavuudesta ( painoindeksi BMI yli 35) k�rsii miehist� noin 5% ja naisista noin 7% eli yhteens� noin 330 tuhatta suomalaista.

Leikkaukseen p��see Suomessa toistaiseksi vain t�ysi-ik�iset alle 60-vuotiaat ja erityistapauksessa 60-65- vuotiaat. Muina kriteerein� pidet��n painoindeksin minimirajaa l�hes terveelle henkil�lle 40 ja henkil�lle, jolle on diagnosoitu diabetes, uniapnea, verenpainetauti, kantavien nivelten nivelrikko tai munasarjojen monirakkulatauti BMI-raja on v�hint��n 35. Potilaan on jo pit�nyt yritt�� pysyv�� painonpudotusta eri asiantuntijoiden ohjauksessa ja lis�ksi h�nen on sitouduttava uuteen tulevaan pienikulutuksiseen el�m�ntapaan. Leikkaukseen p��syn voi est�� esimerkiksi alkoholismi, huumeiden k�ytt� ja vaikea ahmimish�iri�. Osana leikkausvalmisteluja on 4-6 viikkoa kest�v� eritt�in niukkaenerginen ENE-dietti. Sen tarkoituksena on totuttaa elimist�� jo etuk�teen pieniin ruoka-annoksiiin ja valmistaa erityisesti maksaa tulevaan leikkaukseen.

Nyky��n Suomessa k�ytet��n kahta t�hystysleikkausmenetelm��. Ohitusleikkauksessa (bypass) mahalaukku ohitetaan liitt�m�ll� sen alkuosa suoraan ohutsuoleen. Kavennusleikkauksessa (sleeve) mahalaukku kavennetaan ohueksi hihamaiseksi putkeksi. Molemmissa tavoissa ruokaa kulkee vain hyvin pieni� m��ri� ja kulku suoliston l�pi nopeutuu huomattavasti. Tavoiteltujen mekaanisten muutosten lis�ksi potilaat ovat kertoneet n�l�n tunteen v�hentyneen ja sy�misen kontrollin lis��ntyneen. Molempien leikkaustapojen on todettu olevan yht� turvallisia. Seurantatutkimuksissa on viitteit� siit�, ett� ohitusleikkauksella kyet��n normaalipaino pit�m��n hieman tehokkaammin.

Hieman yli 10% leikatuista k�rsii jonkin asteisista komplikaatioista. Keuhko-ongelmat, vuodot ommelluissa kohdissa, haavatulehdukset ja verihyytym�t ovat tavallisimpia. My�s veritulpan riski kasvaa. Muutamalle prosentille joudutaan tekem��n uusintaleikkaus ja pari promillea menehtyy. My�hemmin leikkauksen j�lkeen voi esiinty� haittavaikutuksina muun muassa aliravitsemusta, vitamiinien ja kivenn�isaineiden puutosta, anemiaa ja sappikivi�, joihin kaikkiin on k�yt�ss� hyvi� hoitokeinoja.

Rintojen suurennus

Esteettinen plastiikkakirurgia pyrkii korjaamaan terveille ihmisille yleens� melko normaaliksi katsottavia kehon muotovirheit� tai pieni� poikkeamia asiakkaan omien toiveiden pohjalta. Viime vuosikymmenin� naisten rintojen suurennusleikkaukset ovat n�ist� kirurgisista toimenpiteist� yleisimpi� ja edelleen lukum��r�isesti kasvamassa. My�s k�sityksemme kehosta lienee suuressa muutoksessa. Jos aiemmin syntym�ss� saatu keho oli kohtalomme, niin nyky��n se n�ytt�ytyy pikemminkin k�ytt�liittym�n�, jota saa l��ketieteen keinoin muokata yksil�n toiveiden suuntaan.

Tyytym�tt�myys rintojen kokoon tai ulkomuotoon on yleinen perustelu leikkaukseen hakeutumiselle. Taustalla voi olla rintojen ep�symmetria, synnynn�inen pienirintaisuus, raskauden ja imetyksen j�lkeinen l�ystyminen tai ik��ntymisen aikaansaamat kudosmuutokset. Kauneuskirurgian tarjonnan voimakas kasvu ja toimenpiteiden hintatason aleneminen niin kotimaassa kuin ulkomailla yhdess� julkisuudessa n�kyv�sti esiintyvien kauneusihanteiden kanssa my�s osaltaan vaikuttavat suurennusleikkausten suosioon.

Rintojen suurennusta tehd��n kahdella eri periaatteella. Kehon omaa rasvaa voidaan ensin ker�t� rasvaimulla talteen esimerkiksi vatsan alueelta ja tietyn k�sittelyn j�lkeen siirt�� haluttuihin kohtiin rinnoissa. T�ll� rasvansiirtomenetelm�ll� ei voi saada aikaan kovinkaan suurta kasvua. K�ytetyin tekniikka on rintojen suurennusleikkaus implanttien asennuksella. T�ss� leikkaustavassa tehd��n viillon avulla ik��nkuin tasku, johon implantti sijoitetaan. Viilto tehd��n yleens� niin, ett� se j�� piiloon. Tyypillisesti se tehd��n joko rinnanaluspoimuun, kainaloon tai n�nnipihan ymp�rille. Leikkaus tehd��n nukutuksessa ja se kest�� tunnin pari. Implantit ovat nyky��n p��asissa silikonivalmisteita, mutta my�s suolaliuosimplantit ovat viel� k�yt�ss�.
Leikkauksia tekev�t mm. www.stadinplastiikkakirurgia.fi/rintojen-suurennus/ tai www.medimatkat.fi/terveyspalvelut/rintojen-suurennus/.

Esteettisin perustein teht�v�t rintojen suurennusleikkaukset tehd��n yksityisill� klinikoilla ja sairaaloissa. Jos kyseess� on synnynn�isen ep�muodostuman, rintasy�v�n tai vakavan onnettumuuden hoito niin leikkaus voidaan terveydellisist� syist� tehd� my�s julkisen puolen sairaalassa.

Leikkauksiin liittyy aina riskej� ja toipuminen vie aikansa. Muutaman p�iv�n ajan useimmat tarvitsevat kipul��kityst�. Alkuvaiheessa turvotus on tyypillist�. Nukutuksen vaikutukset, verenpurkaumat, nestepurkaumat, tulehdukset ja heikentynyt tai herkistynyt ihotunto esiintyv�t toisinaan haittavaikutuksina. My�hemmin kapseloituminen tai implantin siirtyminen tai rikkoontuminen voi johtaa uusintaleikkaukseen. Implanttien k�ytt�ik� vaihtelee muutamasta vuodesta yli kymmeneenkin vuoteen ja leikkauksen kokonaiskustannukset Suomessa ovat viiden tuhannen euron luokkaa.

Rasvaimu

Rasvaimu on yksi suosituista esteettisen tai kosmeettisen plastiikkakirurgian muodoista. Ihmisen yksil�llisyytt� ja oikeutta omaan kehoonsa korostavana aikana kehon muotoja muokkaavien, my�s kirurgisten toimenpiteiden m��r� kasvaa nopeasti l�htien ensin eliitin harrastuksesta edeten sitten v�hitellen hintojen laskiessa suurien kansanryhmien keskuuteen.
Moni matkustaa viroon t�h�n leikkaukseen, Tallinnassa toimivat esim. www.medimatkat.fi/terveyspalvelut/rasvaimu/ ja www.stadinplastiikkakirurgia.fi/rasvaimu/.

Liposuktio eli rasvaimu on kirurginen operaatio, jossa kehon jostain osasta poistetaan rasvakudosta ulkon��n kohentamiseksi asiakkaan toiveiden suuntaan. Pienehk�j� rasvaimuja tehd��n kasvojen, leuan, kaulan ja rintojen alueella. Suuremmat, useiden litrojen rasvaimut kohdistuvat rasvakudosta runsaasti sis�lt�viin alueisiin kuten k�sivarret, vatsan seutu, kyljet, lantio, reidet ja pakarat. T�ll� menetelm�ll� ei voi hoitaa tai ennalta ehk�ist� lihavuuteen liittyvi� sairauksia.

Ennen toimenpidett� asiakkaan on syyt� varmistua palvelua tarjoavan tahon ammattitaidosta. Lis�ksi huolellinen keskustelu ja konsultaatio mielell��n leikkaavan plastiikkakirurgin kanssa on v�ltt�m�t�nt�. T�ll�in on hyv� ottaa esille omien odotusten realistisuus, suunnitellun toimenpiteen laajuus, menetelm�n valinta, toimenpiteen riskit, toipuminen ja j�lkiseuranta sek� kustannukset. Perusteellinen terveysselvitys ja k�yt�ss� olevat l��kkeet saattavat ainakin siirt�� toimenpiteen toteutusta. Esimerkiksi diabetes, verenpainetauti ja tietyt syd�n- ja aivosairaudet voivat sen my�s est��. Ennen leikkausta my�s verenvuototaipumusta lis��vi� tulehduskipul��kkeit� ja muita vastaavia on syyt� v�ltt��.

Leikkaus tehd��n joko paikallispuudutuksessa, selk�ydinpuudutuksessa tai nukutuksessa ja se kest�� enimmill��n muutaman tunnin. Pienehk�iss� rasvaimuissa k�ytet��n viel� vanhaa mekaanisempaa imumenetelm��. Suurin osa toimenpiteist� tehd��n nykyisin hell�varaisemmalla WAL-tekniikalla, jossa halutun alueen rasvakudosta k�sitell��n sykkiv�ll�, paineistetulla, puudutusainetta sis�lt�v�ll� vesisuihkulla ja n�in pehmennytt� rasvakudosta imet��n talteen.

Leikkauksen j�lkeist� turvotusta voi helpottaa kylm�hoidoilla. Pieni kevyt liikunta on yleens� eduksi, mutta raskasta fyysist� ty�t� ja my�s liikuntaa on syyt� v�ltt��. Kipul��kityst� voi joutua jonkun p�iv�n k�ytt�m��n. Hyvi� tuki- tai painetekstiilej� suositellaan muutamaksi viikoksi. Haittavaikutuksina voi esiinty� mm. mustelmia tai suurempiakin verenpurkaumia, alentunutta ihotuntoa, ihon l�ysyytt� ja tulehduksia. Isoissa rasvaimuissa my�s neste- tai verenhukka on mahdollinen samaten toisinaan veritulpan riski� alaraajoissa ennalta ehk�ist��n tukevilla hoitosukilla ja tarvittaessa my�s hepariinil��kkeill�. Yleens� nuorilla henkil�ill� ihon kimmo-ominaisuuksista johtuen toipuminen on nopeampaa ja lopputuloskin hieman parempi.

Suomessa yksityisten sairaaloiden ja klinikoiden suorittamien rasvaimujen kokonaishinnat alkavat hieman alle tuhannesta eurosta pienen alueen osalta ja ovat viiden tuhannen euron luokkaa, kun k�sitell��n laajoja alueita. Ulkomailla hintasossa ja my�s ammattitaidossa on suurtakin vaihtelua.